Jakso 1 - Miten ja miksi johtamisesta pitää puhua?
Keywords: johtaminen, työelämä, hyvinvointi, työkulttuuri, johtamistyylit, organisaatiot, tuottavuus, johtamisen oppiminen, johtamisen haasteet, johtamisen merkitys
Yhteenveto:
- Johtamisella on suuri vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin.
- Hyvä johtaminen voi parantaa työpaikan ilmapiiriä ja tuottavuutta.
- Johtamisen vaikutukset ulottuvat yksilöistä yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.
- Työkulttuuri ja johtaminen ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.
- Johtamisen haasteet vaihtelevat organisaation koon mukaan.
- Johtaminen on oppimisen ja kehittämisen prosessi.
- Työhyvinvointi on keskeinen osa hyvää johtamista.
- Johtamisen mittaaminen on haastavaa, mutta tärkeää.
- Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa suoraan organisaation tuottavuuteen.
- Johtamisen tulevaisuus vaatii jatkuvaa kehittämistä ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.
Transcript
Tervetuloa johdolla podcastin ää... No niin heti luin väärin. Tervetuloa johdon äärellä podcastin pariin. Tätä ajatusten herättelyä ovat johtamassa Janne ja Maria.
Maria (:Janne on tutkijatohtori ja Exitin tehnyt startup-yrittäjä, joka on tehnyt töitä johtamisen parissa viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Janne (:Ja Maria on johtamisen ja työelämän kehittämisen ammattilainen, jonka tavoitteena on tehdä työelämästä kestävämpää ja ihmisistä parempia johtajia. Marialla on yli kymmenen vuoden kokemus johtamisesta.
Maria (:Toivomme, että tätä kuunneltuosi sinäkin ajattelet, että kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita johtamisesta. Podcastin aikana tulemme puhumaan ainakin siitä, mitä on hyvä johtaminen, miksi johtajia tarvitaan, mihin johtaminen on menossa ja miksi se on kansallinen kysymys.
Janne (:Tässä ensimmäisessä jaksossa paalutamme miksi ja miten johtamisesta pitää puhua. Pohdimme myös sitä ketkä saavat puhua johtamisesta. Me lähdettiin tekemään tätä podcastia kun huomattiin että johtamisesta puhutaan vain tietyllä tavalla. Keskiössä on yleensä johtajat isoista yrityksistä eikä juurikaan muut. Joten minkä takia Maria sinun mielestä johtamisesta pitäisi siis puhua.
Maria (:Minun mielestä Janne me ei tarpeeksi puhuta siitä kuinka suuri vaikutus johtamisella on. Itseasiassa siis meidän ihmisten ihan tavalliseen arkeen ja hyvinvointiin. Tän jokainen ehkä tietää kokemuksesta omasta arjesta vaikkapa, että jos on sellaisissa työskentelyolosuhteissa, jossa joku pomo on, niin kuinka iso merkitys sillä on, että onko pomon kanssa kiva tehdä töitä vai ei.
Ja sen lisäksi, että tätä empiirisesti voi havainnoida, niin tätä on tietysti myös tutkittu valtavasti. Mitäs se, Janne, ajattelet?
Janne (:Joo.
No ihan samaa siis meillä kaikilla varmasti on ihan älyttömästi kokemuksia siitä, että miten huonoja pomoja löytyy työpaikkoilta ja miten löytyy myös niitä hyviä pomoja ja miten molemmat pystyy sanotaanko jopa pahimmansa tapauksessa suistamaan elämää raiteilta tai auttamaan sitä takaisin oikeille raiteille eli se on tavallaan tässä johtamisessa siistiä mutta myös ihan tosi haastavaa.
Kyllä ja tota no mitä mieltä oot ylipäätään siitä, me ollaan tota sun kanssa puhuttu paljon, pohdiskeltu paljon näitä asioita ja mietitty sitä että johtamisella on hirveesti eritasoisia vaikutuksia, se vaikuttaa meihin yksilöinä, se vaikuttaa meihin sanotaan yhteisöinä vaikka siellä yrityksessä tai urheiluseurassa tai muussa ja sitten se vaikuttaa meihin koko yhteiskuntaan tavallaan kuplia ainakin efektit, mutta tota
Mitkä sinun mielestä on keskiössä näissä asiassa? Onko ne kaikki yhtä tärkeitä asioita vai onko joku tärkeämpi, vaikka se yksilön vaikutukset?
Maria (:Tietysti kaikki ovat kytköksissä toisiinsa. Yksilöt muodostavat yhteisöt ja yhteisöt yhteiskunnan. Mutta ehkä ne johtamisen työkaluja näillä eri tasoilla on vähän eri. Sanotaan, että psykologia käsittelee yksilöä ja vaikka sosiolepsykologian ryhmään, niin samalla tavalla se johtamisen viitekkesys siellä on aina vähän eri. Mutta jos ajattelee niitä vaikutuksia, niin se...
miten johtaminen suhteutuu yksilöihin ja yksilöiden vaikkapa motivointia sparraamiseen, niin tietenkin näkyy siellä ryhmädynamiikassa ja yhteishengissä työpaikalla. Toisaalta se, että miten meidän työpaikkoja johdetaan, eli millaista siellä organisaatioissa olla, niin näkyy sitten kansallisen tason kysymyksinä, niin kuin esimerkiksi tätä työterveyslaitosarvioita.
joka neljäs on vaarassa sairastua työupumukseen. Jos ajatellaan, että lainsäädännön mukaan työantajan tehtävä voisi huolehtia siitä, että töissä jaksaa, voi ajatella, että johtamisella on tällaisiin isoihin kansallisiin kysymyksiinkin avaimetratkaisuun.
Janne (:Nappaan heti kiinni. Ootko siis sitä mieltä, että tavallaan osasyy, ei ehkä välttämättä ainoa mutta ainakin osasyy on se huono johtaminen siihen jaksamiseen.
Maria (:Tuo on hirveän hyvä kysymys. Ajattelen ainakin niin, että se ratkaisu piilee johtamisessa. Että me saisimme työskentelyolosuhteet sellaisiksi, että ihmiset jaksaa, niin vain johdolla on valtiaan mahdollisuus vaikuttaa siihen. Me puhutaan hirveästi siitä.
mitä yksilön täytyy tehdä, jotta jaksaa ja muuta. Se on kaikki myös tärkeätä. Pitää nukkua tarpeeksi ja liikkua ja huolehtia omasta ajan käytöstä ja muuta. Totta kai ne ovat työelämässä hirveän tärkeät taitoja. Erilaiset itsensä johtamisen taidot. Mutta rakenteellisella tasolla, jotta me voitaisiin vaikuttaa tämmöisen asiaan, joka selvästi on ilmiö, eikä esimerkiksi yksilöiden jotakin kyvyttömyyttä.
Janne (:Mmm, kyl.
Hmm.
Maria (:niin johtajat ovat ainoita henkilöitä organisaatioissa, jotka voivat tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat työskentelyalousuhteisiin.
Janne (:Onko tämä sitten tavallaan niin kuin, no nyt kun menin puhumaan noista eri tasoista, niin sitten onko tämä semmoinen asia, että pitäisi yksittäistä ihmistä, jokaista johtaa, että miten huolehditaan, että juuri sinulla menee hyvin vai onks tämä enempikin semmoinen työkulttuuriasia myös, että pitäisi johtaa jollakin tavalla sitä koko työyhteisön kulttuuriat vai miten tätä lähtee ratkomaan?
Maria (:Se kysyt niin hyviä kysymyksiä, että sun pitää olla toimittaja. Joo, siis sekä että johtamisessa ajatellaan, niin kuin nykyään varsinkin valloilla on valmentava johtaminen, niin ajatellaan, että hyvä johtaja tuntee omat johdettavat. Ja mä oon kuullut vaikka tämmöiseen sanonnan, että johtajalle pitäisi olla enemmän kuin seitsemän suoraa johdettavaa, jotta ne voisivat...
Janne (:Ehkä jonain päivänä.
Maria (:Tuntee oikeesti hyvin oppii, mistä motivoituu. Koska sit ihmiset kaipaa erilaista sparjaa siihen, että ne kujaksaa jo hyvin ja erilaista tavoitteja asetaan tai muuta. On se sellaset one on one edelleen tärkeä johtamisen juttu. kyllä se...
mikä työskentelykulttuuri on, kuinka paljon tapana tehdä, kuinka paljon vaaditaan venymistä ihmisiltä ja muuta. Kyllähän se on ennen kaikkea työyhteisöasia. Sä olet Janne
Janne (:Mm.
Maria (:sparraillut johtajia sun työuran ajan
ja nähnyt jos jonkinmoisia organisaatioita, mitä sä itse ajattelet, mitä on jotenkin ne kultaiset säännöt, miten työyhteisöstä pitäisi pitää huolta tai miten ehkä ei.
Janne (:Paha kysymys. Ehkä itse olen monesti sanonut, pitää olla selkeät yhteiset pelisäännöt. Se on varmaan siinä työkulttuurissa, että meillä oletetaan, että kaikki tietää, miten täällä tehdään töitä ja meillä on tavallaan, että jos teet väärin, niin joku varmaan kertoo tai huomauttaa siitä. Mutta entä sitten, kun meillä on vaikka asiantuntijaorganisaatioita tai sellaisia, joissa ihmiset tekevät paljon sitä työtä itsenäisesti. Voi se ole jopa ihan
perusmyyntiorganisaatiokin. Ei välttämättä tiedetä, miten ne toiset tekee, millä tavalla ne käsittelee jotain asioita ja luulen, että semmoisesta, kun ei ole käytännöt yhtenäisiä, niin sitten seuraa aika äkkiä semmoista vähän skismaa ja joku vähän dumppaa ongelmia toiselle ja ehkä organisaatioselki mulle osastollekin hyvällä tuurilla ja tällaisesta varmasti huonoista käyntänteistä lähtee semmoinen pieni
lumipalloeffekti joka rupee ärsyttämään ja ärsyttämään ja aiheuttaa kaiken näköisiä joko tulipaloja joita tekee joutuu tekee ylitöinä yleensä palkatta ilta iltaisin tai jotain vastaavaa ja ja nämä kaikki niinku varmaan on semmosia ärsytyksen kohteita ne on ainakin semmosia mitä itse on huomannut pieniä juttuja joilla voisi helposti parantaa
Maria (:Mmm!
Joo, tota... Mä oon kuullut vaikka väitettävän, että kyllä Suomessa on insinöörien luvatussa maassa, niin kun nää johtamisen prosessit on just kunnossa, että kyllä järjestelmät on kuvattu hyvin ja dokumentoitut, että kyllä meillä täällä johtaminen toimii. Ja sit kuitenkin...
huomataan vaikkapa tutkimuksesta ja erilaisista kyselyistä, että mitä oikeasti johdettavat toivoo, niin nähdyksi tulemista, kuuluksi tulemista, sitä, että johtaja on empaattinen ja ymmärtää, koska ihmiset organisaatiossa ei ole pieniä lapsia, että he osaa toimia itse ja ratkaista juttuja itse ja itse asiassa tietää useimmiten parhaiten, mitä asiat pitäisi tehdä.
että johtajien tehtävä olisi nimenomaan tukea, kannustaa, sparraa, tarjota niitä mahdollisuuksia, tehdä asioita, jotka asiantuntijat parhaaksi näkee, jos ne taitaa nimenomaan vaikkapa asiantuntijatyötä. Mitä hyvä johtaminen on, tuossa vaikka kun kuvaat, ihan tollasta, että on selkeät yhteiset pelisäännöt.
Janne (:Ja mitä sanoit noihin, että on hyvin kuvaattu johtamismenetelmät ja mallit ja muut, niin se on siellä jossakin strategiassa tai on joku iso standardi täytetään, mutta kuka ei varmasti osaa edeskeski-johdossa saatikka sitten ihan niinku perustyöukko ei varmasti tiedä tällaisia asioita eikä väliitä.
Eli tavallaan se ei ole myöskään se tapa kommunikoida, että jos johtaja sanoo, että meillä on laatujärjestelmän mukainen johtamisjärjestelmä ja muuta, niin se ei kyllä varmaan keskiverralle työntekijälle niin ihan se ja sama. Se on niin monesti kuullut sen, että no joo se on sitä jargonien paperilla ja ei se kukaan osaa kuvata tai kertoa, miten se näkyy täällä meidän arjessa.
Maria (:Just näin. sitten oikeasti työntekijän tarpeet olisi sitä, että se työviikko joustaisi, kun pitää lapset hakea päiväkodista. Kun on joku idea, niin se kuultaisi ja otettaisi vakavasti. Ne toiveet on tosiasiasta paljon enemmän jotakin tällaista kuin sitä, että ne prosessit on hyvin kuvattu. Sekin on tukin tärkeää, mutta näin arjen kannalta kohtaaminen ja kohdatuksetuleminen on se juttu.
Janne (:Kyllä, kyllä. Just se.
Ja just tässä juttelin yhden ystävän kanssa, joka oli töissä tämmöisessä, olisiko se keskisuuri tämmöinen kaivosfirma, jotakin kaivannaisia kuitenkin tehtiin ja sanoi, että joka aamupäivät alkoi sillä, että tota noi porukalla tai joka aamukahvilla kun oltiin, niin siellä oli pomosta lähtien kaikki samaan pöydän ääressä.
juomassa sitä kahvia ja syömässä mitään vihneria siellä nyt sitten syötiinkään, mutta jutut tavallaan oli helppo jutella sen pomon kanssa ja yleensä siellä ei ollut semmoista kommunikaatiokatkosta. Tietysti ei ollut kyse mistään superi, se sitä firmasta, mutta siinä niin kuin tuli ilmi, että ei sitä pomoa yleensä aina tarvita, mutta on se yhteys ja silloin kun tarvii, niin se viesti menee perille ja se koettiin että oli tosi tärkeä toimiva homma.
Tartun ehkä siihen, kun sanoit tuossa hetki sitten, että olit lukenut jostakin, että pitäisi olla niinkuin seitsemän johdettavaa korkeintaan, niin ehkä heitän vähän kysymyksen ilmaan, että minkä ihmeen takia myös te arvostetaan sellaista, että meillä on se Nokian johtaja, jolla on kymmenetuhatta alaista tai jotain muuta, kun kuitenkin realiteetti on se, että ei ole niinkuin mitään keinoja olla kosketuksissa siihen arkisee työelämään.
Maria (:on ihan hirveä hyvä huomio, koska tosiasiassa sinulla siinä lähipiirissä on vain tietty määrä ihmisiä, joiden tarpeet pystyt ottamaan huomioon. Ja sitten taas niiden tehtävä on, hoitaa niitä omia seitsemää ihmistä ja sitä kautta sitten vaikutukset menee eteenpäin. Mutta toi on totta, että se pienen joukon yksilöinä ryhmänä kohtaaminen on tosiasiassa se taito ja taide.
Mitä se johtaminen on. Eli selkeä kommunikointi, jotta viesti välittyy niille ihmisille. Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu. Tarkempaa on kuunnella niitä seitsemän ihmistä ja sitä viestiä, jota heiltä tulee.
Mutta on tosi hyvä huomio, että ihan samat paljon kuin siellä porukassa sitten yhteensä on ihmisiä, niin sulla on se tärkein vaikutus niihin lähellä oleviin ja tämä johtamisessakin pätee tosi isosti. Keiden sun mielestä, Jonne, pitäisi puhua johtamisesta? Eikö se ole niin, että isot pörssiyritykset vaan saa puhua?
Janne (:Joo kyllä sanotaan näin että nyt kun sinä ja minä olemme puhumassa niin ainakin meillä pitäisi olla oikeus mutta oon myös sitä mieltä että kaikilla muillakin pitäisi olla oikeus puhua tästä aiheesta että koska koska tota tuntuu jotenkin oudolle että suuret johtajat kertoo miten hyviä he ovat johtamaan kaikessa ja sitten antavat neuvoa että tehkää niin kuin me suuri pörssiyritys mutta sitten meillä Suomessa vaikka on valtaosa firmoista on aika pieniä me on niitä alle kymmenen hengen tota noi yrityksiä
joissa tehdään sitä, jotka työllistää valtavasti ihmisiä, siellä tapahtuu iso osa meidän tekemästä työstä ja siellä jos missä sitä johtamista tarvitaan ja myös kun niitä kohtaamisia tulee paljon enemmän niin näkisin että mun mielestä meidän pitäisi paljon enemmän puhua johtamisesta myös tämmöisissä pienemmissä konteksteissa. Siinä on ihan samaa johtamisesta, se on aivan yhtä arvokasta ja tärkeitä ja saattaa ja väitän jopa että ne parhaat
johtajat ja parhaat työpaikat löytyy niistä pienemmistä yrityksissä, missä ei tehdä sitä glamourista, hienoa, valtavien massojen johtamista, vaan ihan oikeita kohtaamista. On sitä, että mun mielestä tämä kuuluu kaikille ja on outoa, että siitä ei puhuta muuta kuin Hesarin palstalla aina joku pörssiyhtiöjohtaja kertoo. Vai miten itse ajattelet tätä?
Maria (:Joo. No täällä
nyökyttelen. Näinhän se on ja sitten se, että johtajat saa puhua johtamisesta vaikka oikeasti johtaminenhän on sellainen toiminto, joka ryhmässä, tässä tapauksessa olisi työelämässä olisi organisaatio, tapahtuu joka tapauksessa. Eli joku alkaa johtaa ja jos ei ole päätetty, että kuka johtaa, sitten siellä on semmoinen johtamis tyhjä ja joku sen nappa.
niin se, että se jokatauksessa siellä jollain tapaa täytyy järjestää, niin sitten johtamisjärjestelmästä tai tavasta, mitä se johtaminen on järjestetty vaikkapa organisaatioissa, minusta kaikkien pitäisi voida keskustella. Sen pitäisi olla ihan sellainen säännöllinen aihe, mistä organisaatioissa keskustellaan, että hei, miten meillä täällä johdetaan?
Janne (:Mmm.
Maria (:tai hoidetaan tämä johtaminen. Ja varmaan se, että miten se nyt sitten tapahtuu ja mitä eri vaatimuksia sillä on, niin varmaan nyt se iso pörsyyhtiö ja nyt sitten se Ritwan autokorjaamo, jossa on viistöntekijä, niin varmaan ne tarpeet voi olla vähän erilaisia, mutta se sama keskustelu pitää niissä molemmissa käydä, että hei, mikä täällä on tämä tapa, että me johdetaan?
Mitä toiveita ja odotuksia sille johtamiselle on? Onko joku yksi johtaja, joka sitä johtamista hoitaa vai hoidetaanko yhdessä johtamisen? Meillä on kiertävät vuorot ihan sama.
Siitä pitäisi voida keskustella niin, että työntekijät saa olla mukana keskustelussa johtamisesta. Se ei just ole mikään sellainen salainen taika, johon vihitä vaan tietyt isojen organisaatioiden ihmiset. Se on hyvin arkista ja me kaikki tehdään johtamista koko ajan. Me suunnataan omaa toimintaa eri tavoitteisiin tai muuta. Se on asia, jota tapahtuu kaikkialla ja siksi pitäisi voida keskustella enemmän.
Janne (:Mitä mieltä sitten ihan oikeasti tämmöistä osaamisesta kun sanoit että tämä on tämmöinen niin kuin mysteritaito johon vihitään ja saa ehkä viitankin varmaan niin tota tota tota mitä tälle asiolle pitäisi tehdä tai onko se ongelma onko se sellainen luontaista että kaikkiaan me ollaan hyviä johtajia vai mitä pitäisi tehdä tarvitaanko sertifikaatti
Maria (:Mm-hmm.
Joo mä osaan noinkin viitan jo ja hatun ja semmosen ryhmysauvan. Ne saa sitten siinä salaisessa johtajaksi vihkimisriitissä. Johtajaksi ei tietenkään synnytä vaan tullaan ihan niinku kuka ei synny automekanikoksikaa vaan.
Janne (:⁓
Maria (:että ihmisillä voi olla erilaisia luonteenpiirteitä ominaisuuksia, mutta miten niitä voi hyödyntää erilaisissa ammateissa, niin erilaisista näkökulmista voi olla hyötyä eri jutuissa. Sama pätee johtamiseen, ei ole vaan jotakin yhtä tiettyä. Yhdysvalloissa puhutaan aina type A personality, että tietynlaisia ihmisiä, jotka sopivat johtajaksi.
kko on Meri Parker-Follett jo:määritteliin johtamisen niin, että se on asioiden saamista aikaan muiden ihmisten avulla tai kautta. Se on sellainen asia, jota kukin voi opetella. Siinä oikeastaan on halua ja motivaatio nöyrästi ymmärtää itseä ja muita on se ykkösasia. Kaikki sitä substanssia ja toimialaa ja niitä prosessia ja kaikkea muuta, niin niitä voisit opiskella.
Sitä meillä laadukkaasti varmasti opetetaan ja tehdäänkin. Mutta se ihmisten kohtaaminen, joka pitäisi olla se ykkösjuttu, sitä voi kukin opetella ja sitä meidän pitäisi enemmän myös painottaa johtamisessa.
Janne (:ja johtamistyylejä tietysti on erilaisia, ettei on varmaan olemassa myöskään yhtä ainonta oikeita vastausta ja myöskin riippuu siitä, missä kontekstissa johdetaan, senkin muka tyylin pitää olla erilainen, että vapaaehtoisorganisaatio ja armeija on varmaan hyvin erilaiset johtamispaikat ainakin tietyissä tyyleissä, miten sieltä toimitaan. On selkeä hierarkkiä ja toisissa ollaan vapaaehtoisia ja toisissa ei välttämättä olla ihan niin vapaaehtoisia. Kyllä.
Maria (:Ihan niin vapaaehtoisia.
Tota... Milloin sä oot ajatellut... Ei tarvinnut välttämättä nimetä paikkaa, ihan vaikka jotakin ominaispiirteitä, että milloin sä oot ajatellut, että wow, että... Tossa on kyllä nyt hyvää johtamista.
Janne (:No poin itseasiassa kertoo tarinan. Olin nuori opiskelijapoika, olin Gigantissa myymässä pesukoneita. Tämä ei ole maksettu mainos, mutta olin pesukonemyyjänä Lappeenrannan Gigantissa ja parikymppisenä. Siellä mulla oli hyvä pomo. Se oli aivan keski, en tiedä miten määrittelisi. Olisiko se keskijohdon pomo, koska hänellä oli nyt meitä ainakin neljä vai viisi.
pesukonemyyjää alaisenaan ja sillä oli sitten tämä tavaratalojohtaja. Tämä pomo oli ihan hitsihyvä, se otti tosi hyvin kun tulin opiskelijana neuvo miten tehdään ja huomasi että okei Janne on semmoinen kaveri et sen voi laittaa puhumaan niin ei muuta kuin suoraan vaan syvää päätyy ja menehän myymään pölynimuria tolle naiselle ja siitä se lähti ja se katto minuutin verran ehkä ja sen jälkeen tuli neuvomaan siihen kaveriksi kun näki että nyt rupesi Jannella vähän noin hapuilemaan ja se
koulutti tosi hyvin sille rohkealla meiningillä ja sitten se tunnisti meissä tyypeissä erilaisia ominaisuuksia, että joku oli tietynlainen myyjiä ja toinen pystyi hankalia asiakkaiden kanssa tulemaan toimeen ja esimerkiksi onnistuin itse aikanaan olemaan hyvä siinä, että aina kun tuli asiakaspalautuksia tai valittamisia niin sain ne järjesteltyyn niin, että asiakkaat jopa lähti hymyille kotiin aina välillä, että sitten se tunnisti sellaisia ominaisuuksia ja kannusti sitten kehittämään. Täytyy sanoa, että oli hitsin hyvä pomo.
Se oli oma kohtainen että edelleen muistelen lämmöllä.
Maria (:No hei, wow, ensinnäkin uskon, että olit hyvä, hankalien ihmisten käsittelijä. Toisekseen shout out, Lappeenrannan Gigantin, kiva pomo, missä oletkin. Hei, nappaan tästä aasinsillan siihen, tässäkin sä kuvasit sitä, että te tulitte yksilöllisesti johdetu yksi ja sitten kuitenkin oli jonkinlainen toimintakulttuuri eli voi sanoa, että siellä yleisesti kannustettiin ja tietysti nähtiin ihmisten hyvät puolet, joka sitten oli just sitä organisaatiokulttuuriasta taitovaa.
Janne (:Mm.
Maria (:johtamista ja sitä varmaan siellä Lappeenrannan kikantissakin mitattiin tulosta, että paljonko viiva olleen jää. Ja tätä asiaa on itse asiassa tutkittu ja ihan viime vuosina nyt vielä enemmän. Mikä on johtamisen ja organisaation tuottavuuden välinen yhteys? Aikaisemmin ei ole ollut kauheasti tutkimustietoa siitä, että on tiedetty, että johtaminen vaikuttaa ihmisiin joo, kyllä aika merkittävästi ihan mielenterveyteen.
ja jaksamiseen hyvässä ja huonossa. Mutta mitä se tekee sille organisaatiolle, niin viime vuosina on tullut tutkimuksia. Esimerkiksi Robe Ulspum, Suomen yrittäjistä, tutkinut johtamisen ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Ja referoi muitakin tutkimuksia. Hänen mukaansa sekä omissa havainnoissa, että kirjallisuuskatsauksessa
on se, että johtamiskäytännöt on tosi tärkeitä yritysten tuottavuudelle ja että johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys on sekä suuruudeltaan merkittävättä tilastollisesti merkitsevä. Eli jos joku nyt miettii, että höpö höpö, mitään kohtaamisia nyt siellä organisaatiossa, että töihin siitä ja tulosta takomaan, niin hyviä uutisia sinulle. tota, tällä on myös rahallinen arvo. Eli tota...
Kun ihmiset voi hyvin, heitä kohdalla on hyvin johtaminen nimenomaan panostaa siihen ihmisten tuota jaksamiseen ja siihen, että työnteko on kohtuullista ja miellyttävää, niin se näkyy sitten ihan euroina. Yllättääkö, Janne, tämmösiin ut.
Janne (:No, eipä juuri, täytyy sanoa. Mutta on hyvä, että se on todistettu. Mutta kyllähän se näin, tämä on varmaan se mistä jaksetaan aina jauhaa, että hyvä johtaja tuottaa tulosta ja kyllä. Mutta oikeastaan ehkä se tavalla tai sitten sanoa vähän sivulausessa tossa ohimenne mainita, mutta se, että ei ehkä, että onko kuitenkin niin, että se johtaja johtaa ihmisiä ja ne ihmiset saattaisi tehdä sitä tulosta, ei se johtaja.
Maria (:juuri nä-
Janne (:Tätä
jäin miettimään tässä.
Maria (:Saatat olla jonkun jäljellä. Riippuu toki toki vähän organisaatiosta, että voit ritvan autokorjaamassa. Ritva on itsekin selkonen, pelin alla. Tuottamassa suoraan sitä tulosta ja olemassa tuottava. joo, hiukankin isommissa organisaatioissa varmaankin juuri näin. Ne työntekijät itse asiassa...
tietää sen työn parhaiten, on sen parhaiten asiantuntijat. Johtajan tehtävä ei ole edes olleena se paras asiantuntija, sitten kun ihmisiä on enemmän, niin alkaa keskittyä siihen johtamisen funktioon. Näin on silloin, että johtajan pitäisi keskittyä siihen, että ihmiset saa työnsä tehtyä hyvin. Mitä ajattelet...
Janne (:Oli just kysymässä tähän kun rupes puhumaan niin ei monta kuin amen ja jatka sarnaa. Halleluja oli sitä kysymässä sitä ajatusta, että osaatko heittää niinkuin tällä, että mitä kaikkia ne on oikeasti ne lisäarvo, mitä se johtaminen tuottaa, että mihin meidän pitäisi oikeastaan kiinnittää huomiota ja mitä mitata, että onko se kuitenkaan se euro se asia mitä pitäisi mitata vai olisiko se hyvinvointi tai
Maria (:Hmm.
Hallelujah.
Janne (:miten paljon ottaa päähän tulla maanantaina töihin tai no saikkujen vähenemisen kaikki tällaiset mitä kaikkea se on ja onko se ilmapiiri vaan parempi ja tuleeko uusia innovaatioita ja mitä kaikkea muuta että onko se kuitenkaan se euro on mittari mutta onko se se oikein mittari
Maria (:Hyvä kysymys. Nyt se yksi kuulija pettyy, joka just halus kuulua, että mitä niitä euroja jää viivaa alle. Voisko ajatella... Just näin. Voisko ajatella niin hurjasti, että se euro on vähän sellainen lisäarvo itseisarvon päälle, että voisko meillä tosiaan ihan vaan hyvä olla.
Janne (:Hankitaan tekoälyä ja irtisanotaan kaikki silleen rupeaa tulemaan tuotoksia. Mut mennään takas tuolta.
Maria (:Niinku meillä olis hyvää arkea ja hyvää työelämää. Oisko ne riittäviä ja hyviä mittaraja semmosia, mihin kannattaa panostaa? Sit se ois kiva lisää ne euroot ja tuottavuus ja kasvu. Mä luulen, että tää on aika, aika tota riippuu vähän, keneltä kysyy. Mutta jos unohtaa jättää ne euroot hetkeksi sinne viivaa olleen loikoilemaan ja tietää kyllä, näihin pehmeisiin juttuihin panostavalla, niin ne siellä kasvaa. Niin voisi ajatella, että
että mitä ne on ne palikat, josta se ihan vaan hyvinvointi tai viihtyvyys siellä työpaikalla koostuu. Niin kyllä se työssä jaksaminen työhyvinvointi on ykkönen. Ja sitten toinen asia on ehkä motivaation kokonaisuus. Ja mistä kaikesta sitten rakentuu työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ja motivointi, niin me saataisiin varmaan ihan oma jaksokin.
mutta mitä siellä ainakin on, tietysti se, että osaaminen on vaikka riittävää ja perustehtävä on kuvattu selkeästi eli tiedetään, että mitä sulta odotetaan. Siellä on tavoitteita, jotka on yhdessä asetettuja eli työntekijä on itsessään vaikuttanut, niin niitä tavoitteita kuitenkin on eli ei olla ilman niitä tavoitteita, koska
Janne (:varmasti.
Maria (:johtamisen tehtävä on kuitenkin se, että organisaatiossa saavutetaan niitä asioita, joihin siellä tähdetään. Ja myös sen takia, että tavoitteiden saavuttaminen tuo niitä onnistumisen kokemuksia ja merkityksellisyyttä. Se on hirveän tärkeää, että on jotain, mihin vähän tähdetään ja mitä voidaan pysähtyä ja niitä vähän juhlia. Ja sitten ihan se, tietenköhän just moikotan, kun tullaan duunipaikalle.
ja jutellaan joskus vähän muustakin kuin siitä työstä ja sallitaan luovalla iskottelu kun tiedetään, että seki lisää sitä innovointia ja tuottavuutta. Me ollaan, jotka työelämässä on, aika iso osa meidän arjesta työpaikalla. Mun mielestä on ihan kuin sallittua tämmönen rohkean ajatus, että se voisi olla myös mukava, ainakin välillä.
Janne (:Joo
kyllä ja sit kun nää työn rajatkin alkaa olla tällaisia häilyviä ei se ole enää siellä työpaikalla ja etätyötkin on yleistynyt ne ketkä voi tehdä etätyötä tietysti mutta se että se kyllä me niinku vapaa-ajallakin mietitään aina välillä ja työasiat pyö ripäässä ja muut niin ei se ole niin yksinkertaista. Ehkä mietin sitä että tavallaan miten noi sitten näkyy kun luettelit niinku asioita joita pitäisi tehdä ja että jotta se tavallaan se
työelämä tuntuu hyvältä tai töissä käyminen tuntuu hyvälle, mutta miten se sitten näkyy, on varmasti se, että itse olen tyytyväinen työhön, niin nautin siitä, koen olevani virkeä ja pystyn haluan jopa antaa panokseni tälle työyhteisölle ja työpaikalle ja sille työlle ja kehittyä siinä, että jopa tulee ajatus, että haluan kehittää itseäni tässä, koska nautin siitä. Ja sitä kautta syntyy, se on varmaan sen yksilön ainakin niitä kokemuksia,
miten se näkyy ja sitten tulee se yhteisen vaikutus siihen, että yhteisössä voidaan hyvin, siellä on kiva tulla töihin, siellä on mukavia tyyppejä, yhdessä uskalletaan puhua uusista ajatuksista, pystytään ehkä kehittämään toimintaa johonkin suuntaan ja tavallaan myöskin tulee sellainen tietty pitovoima, kun kuuluu johonkin yhteisöön, niin kuin sanoit, tulee sen merkityksellisyys, mutta myös sen yhteisön kautta ja tämähän tuo sitten taas meidän yhteiskuntaa hyvinvointia, että
kun meillä on oikeasti sitä jaksamista, me voidaan hyvin olla tyytyväisiä siihen mitä tehdään ja ehkä myös se että puhutaan aina kilpailukyvystä yrityksissä ja muussa niin väittäisi että hyvinvoivat ihmiset on se kilpailukyky ja kunsiulan yritys jossa on kivaa olla yleisessä sanaan kiiri niin muutkin haluaa tulla sinne eikä sieltä välttämättä haluta lähteä pois ja tietysti sitten voi myös miettiä että millaisia
vaikka kehitys polkuja yksilöihmisille voi siellä organisaatio sisällä kehittää, koska ei meistä kukaan välttämättä haluaa viittatoista vuotta samoissa tehtävissä pysyä, vaan kyllä sen ihminen muuttuu niin myöskin sen työn, työtyötehtävin ja työn muuttuu kuitenkin.
Maria (:Ja pieni se organisaatio, rakentaa niitä polkuja myös ulos. Johtaminen kantaa niin paljon, että ollaan kiinnostuneita ihmisen urastaa kokonaisena. Sparrataan myös seuraaviin haasteisiin.
Ommasorganisaatioissa ei ole tarjota niitä polkua ja työntekijällä, kiinnostusta ja kunnioihimoa on, niin myös se, että mietitään yhdessä ja koutsataan, että mikä voisi olla sun seuraava juttu. Ja sellaisestakin asioista voi puhua voimesti silloin, kun johtuvuus on hyvä. Kuvasit todella hienosti ja jotenkin kokonaisvaltaisesti ja tiiviisti.
sen, mitä kaikkea hienoa se tuo tuullessaan. Tuottavuushan on esimerkiksi sitä, että tehdään enemmän sillä samalla tai jopa vähemmällä kuin tähän asti. Se ei tarkoita sitä, että nyt tiristetään vielä vähän, vaan vielä tiristetään, pikkusen vielä ruoskitaan itseään. Se on nimenomaan, että tuleekin se halu antaa itsestä ja myös luottaa niihin omien kykyihin ja tulee semmoinen työnilo ja tekemisen riemu.
niin siitä tulee se lisäarvo ja luovat ajatukset lentelevät ja muuta kunnon mahdollisuuksiin miettii tekemistä. Usein sitten kun työntekijät itsessään miettii, miten tämän asian voisi tehdä vielä paremmin. Tai eri tavalla ilman, se tarkoittaa automaattisesti sitä, teen enemmän, venyn enemmän. Vaan nimenomaan, että miten tämän voisi tehdä fiksummin, koska aina asioita voi tehdä.
Janne (:Mmm.
Maria (:tehdä fiksummia miettii, niin sieltä alkaisi tulemaan ritvaautokorjaamusta ne pienet purot ja isoissa organisaatioissa vähän isommat virrat ja lopulta sitten se kansallinen kilpailukyky. Se on ehkä sitten se menestysresetti kuitenkin siihen uuteen Nokiaan tai mihin tahansa Graalinmaljaa nyt kädet hamuakaan.
Janne (:Kyllä.
Ja hitsi, että ongelma on vain se, että tätä on tosi vaikea mitata. Se on varmaan semmoinen meidän niin kuin tietynlaisen tämmöisen, niin kuin numeroilla johtamisen haasteita, että tota on tosi vaikea mitata. Tai jos sitä mitataan, niin ootko varma, että saat todellisia vastauksia, kun rupeet kysymään. Laitat kyselyn työyhteisöä, että miten voit ja oletko halukas antamaan itsestäsi 100 prosenttia yrityksille ja muuta, niin
kuinka moni meistä vastaa todenmukaisesti, ellei ole ihan loppuun palannut, jolloin vastaa et en ollenkaan. Niin tavallaan se näitä on tosi vaikea mitata ja se tekee siitä myös vaikea johtaa ainakin jos mennään tämmöiset pelkät kovat euroarvot edellä. Se on tärkeä asia, mutta on sitä mieltä, että me tarvitaan muu laista keskustelua, jota me juuri nyt Maria sinun kanssa käymme tässä suurella sydämellä.
Maria (:Täsmälle Janne
suurella sydämellä sylki-roiskuen. Hei, että semmosta. Joko sinäkin ajattelet, kuulija, ystävämme, että kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita johtamisesta? Toivottavasti. Kuulemme mielellään ajatuksia ja kommentteja. Kiitos mielenkiinnosta ja ensi kerralla me puhumme ainakin siitä, että mitä johtaminen oikeastaan on.
Janne (:Toivottavasti.
Maria (:johtamisiin.
Janne (:johtamisiin.
